torstai 4. heinäkuuta 2013

Venyyyyyy eli valkoista pellavaöljymaalia lattiaan


Ai että masentavatko lahot hirret? No ei. Pääsimme aloittamaan olohuoneen lautalattian maalauksen, ja elämä kirjaimellisesti kirkastui. Yläkuvassa alun perin tummanruskea lattia saa juuri toista maalikerrosta pintaansa.

Pyörittelimme maalivalintaa tosi pitkään. Asia ratkesi kuitenkin nopeasti, kun teimme visiitin Salon Angelniemelle Antiikkiverstas Wilmaan. Erittäin hyvä palvelu ja asiantuntevat ohjeet olivat kaikkea sitä, mitä emme olleet perusrautakaupoista saaneet, vaikka osassa niistäkin on pellavaöljymaaleja tarjolla. Antiikkiverstaalta Omppulaan lähti ruotsalaista Gysingen valkoista pellavaöljymaalia, jota taitoimme hitusen ruskealla. Ensin piti tietysti puhdistaa lattia kunnolla ja tankata vielä kerran työohjeet&oluet.



Yksi maalausohjeista jäi erityisesti soimaan päähän: maalatkaa nuukasti. Jos maalaatte paksusti, lopputulos on huono, ja kuivuminen kestää ikuisuuden. Taisimme noudattaa ohjetta enemmän kuin perusteellisesti: kun maalasimme ensimmäisen kerroksen, maalia kului vajaan 30 neliön lattiaan vajaa litra. Tästäkin määrästä osa oli maaliin erikseen sekoitettuja balsamitärpättiä ja serotiinia. Maalin tahkoaminen levityspensselillä ja venyttäminen tasoituspensselillä sujuivat hyvin, mutta roskien kanssa oli välillä ongelmia. Lopulta päädyimme teippaamaan lattian ja seinän välin, koska raosta tunki koko ajan sammaltilkettä ja muuta roskaa lattialle.

Nyt lattia on maalattu kaksi kertaa. Kolmas kerros on vielä tulossa. Ainakin kahden kerran jälkeen lautojen vanha kulunut fiilis on tallella, mutta värimuutoksen myötä koko huone tuntuu paljon valoisammalta ja isommalta.


Kaunista valkoista on tarjolla parhaillaan myös ulkona. Omppulan eteläseinustalla on aloittanut kukintansa sormustinkukka. (Onhan se sormustinkukka?) Talon varjoisalla puolella kukkii jättikuunlilja. Lehdet ovat niin jättimäiset, että kukinnot jäävät osittain piiloon. Kukkapenkit ovat tietysti perinteiseen tyyliin talossa kiinni. Mies sanoo, että jossain vaiheessa remonttia sora korvaa kukkaset... Onneksi kukkia voi siirtää.


Loppukevennykseksi kerron vielä, että kellarin putkityöt etenevät yhteiskunnan jämäkässä valvonnassa. Asbestifirma olisi päässyt purkuhommiin vaikka heti, mutta asbestitöistä pitää ilmoittaa etukäteen aluehallintovirastoon. Ilmeisesti ensi viikolla myös aluehallintovirastolle on ok, että kellarimme putkivetojen asbestieristeet otetaan pois.

4 kommenttia:

  1. Löysinpä mielenkiintoisen blogin :) Ei ole sormustinkukka muuten, vaan ukonkello :)

    VastaaPoista
  2. No pitihän se arvata. Ukonkello siis :)

    VastaaPoista
  3. Oi, ihanan ihanat valkoiset lautalattiat! Niiden natinassa kelpaa talvellakin juoda kupponen kuumaa kakluunin edessä. Ja hienoa ettette masentuneet lahosta hirrestä. Ei ole kovin tavatonta varmaan vanhustaloissa. Jokin pesufasiliteetti on tietty kiva, mutta asuttiinhan mekin meidän kodissa kolme viikkoa ilman vessaa ja suihkua, että ei se niin katastrofaalista ole ;)

    Elka

    VastaaPoista
  4. Ei ole ei! Olen jo asennoitunut niin, että siitä tulee välivaihe, jonka muistot aika kultaa :) Ehkä kuntokin kasvaa, jos tulee mentyä uimahalliin.

    VastaaPoista