maanantai 9. syyskuuta 2013

Onnea on...


...puoliso, joka sanoo, että nyt mennään, vaikka kotona on pihamaa täynnä laudanpaloja ja sahanpurua, makuuhuoneen jalkalistat puutarhapöydällä, piano edelleen eteisessä, yläkerta kaaoksessa laatoitustöiden jäljiltä, keittiön ruokapöydällä kahden viikon postit avaamatta, sohvatyynyjen välit tilkitty legopalikoilla, kesken olevia maalausprojekteja yhtä monta kuin huoneita, kellarissa kymmenittäin laatikoita odottamassa purkamista, puhdasta ja likaista pyykkiä kekoina nojatuoleilla, nurmikko täynnä omenoita ja tuhat muuta asiaa, jotka pitäisi tehdä.  


...ystävä, jonka kanssa voi syödä iltapalaa nuotiolla ja laulaa nuotiolauluja, joiden aikuisten tekemistä sanoista ei oikeastaan tajua yhtään mitään.


...heittää kiviä mereen. Pieniä kiviä, isoja kiviä, leipäkiviä. 


...asua rannikolla, joka on täynnä upeita luonnonsatamia.


...itsetehty omenahillo aamupuuron päällä. (Vaikka kotona onkin puuhella, johon paloi kiinni sokeria hilloa tehdessä. Miten hitossa sen saa koskaan irti rautalevystä?)


...kävellä saaren halki ja todeta, että metsässä on hienoimmat matot ikinä.


...seistä uimavahtina rantavedessä. Ja kiekua, ettei vaatteet päällä olevia saa ruiskia.


...huomata, että kaarnalaivat ovat edes muutaman tunnin ajan totta. Ne pärisevät, sukeltavat, rahtaavat, lentävät ja telakoituvat. Akut eivät lopu koskaan, eikä tietoturva ole ongelma.


...leikitellä ajatuksella, että lipuisikin vesireittejä kohti etelää, keräisi rohkeutta valtameren reunalla, antaisi pasaatituulien tempoa mukaansa, töksäyttäisi kumiveneen valkohiekkaiseen rantaan, nauraisi kalpealla naamallaan kilpaa paljasjalkaisten lasten kanssa, pelkäisi merirosvoja, söisi purkkiruokaa, lukisi loputtomasti kirjoja ja näkisi tähtitaivaan väärinpäin. Mutta eniten onnea on jättää meren optio käyttämättä ja palata sinne, missä on pihamaa täynnä laudanpaloja ja sahanpurua, makuuhuoneen jalkalistat puutarhapöydällä, piano edelleen eteisessä, yläkerta kaaoksessa laatoitustöiden jäljiltä, keittiön ruokapöydällä kahden viikon postit avaamatta, sohvatyynyjen välit tilkitty legopalikoilla, kesken olevia maalausprojekteja yhtä monta kuin huoneita, kellarissa kymmenittäin laatikoita odottamassa purkamista, puhdasta ja likaista pyykkiä kekoina nojatuoleilla, nurmikko täynnä omenoita ja tuhat muuta asiaa, jotka pitäisi tehdä.

Sellaiset olivat lämpimän viikonlopun onnet. Uuden viikon onni löytyy pitäisi tehdä -asioista.

22 kommenttia:

  1. Olipa ihana kuvaus onnesta!
    t. mummu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi mummu :) Onnea olisi myös se, jos saisi loppuviikosta vihanneslähetyksen.

      Poista
  2. Onnistuneet kuvat myöskin ja hyviä omppjuttuja löytyy tästä kun niitä aiemmin kaipailit:
    http://www.dansukker.fi/fi/inspiroidu/sesonkiherkut/syksyn-hurmaavat-omenaherkut.aspx
    Tänne eksynyt

    VastaaPoista
  3. Ihana viikonloppu!:) Nyt jaksaa taas niitä luettelon juttuja, jotka eivät karkaa minnekään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei karkaa ei... Toisaalta hyvä niin. Tulee tarpeellinen olo :D

      Poista
  4. Onnea on myös kummit jotka vievät lapsen elämykselliselle purjehdukselle ja tuovat onnellisen ja väsyneen lapsen ehjänä takaisin :) kiitos muistorikkaasta viikonlopusta lapsen puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :) On mukavaa, kun saa tilaisuuden kummitella kunnolla.

      Poista
  5. Ihanan onnellinen päivitys! Ja hienot kuvat. Tuli jo valmiiksi kesää ikävä paljasjalkalasten kuvittelusta. Puuhaisaa viikkoa!
    elka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuhaisa viikko aloitettu sairastellen :( Loppuviikko olkoon nousua.

      Poista
  6. Hyvä fiilis leviää! Huikeita kuvia! Kiitos!
    Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea on myös se, kun ehtii kääntää kameran manuaalille. Kiitos kehuista :)

      Poista
    2. Olipa kaunis teksti!

      Heta K-M

      Poista
  7. Kyllä, kiva teksti :-) Mä oon unohtanu laittaa sulle sen yhden omppu-aurajuustokeiton ohjeen... Yritän joku päivä rustata sen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No laitahan ehdottomasti! Aika paljon on vielä omenaa puissakin.

      Poista
  8. Tämä menee toistoksi, mutta ihana, ihana, ihana oli tämä(kin) :)
    Sanoo Riitta K.

    VastaaPoista
  9. Voi olla, että kommentoin niin myöhään tätä, että et huomaa enää kommenttiani, mutta haluan sanoa, että kuvat olivat ihania ja tekstisi sai jostain syystä vedet nousemaan silmiini eikä se ollut surun synnyttämä se oli vaan niin kaunis kuvausta oikeasta onnesta :-)
    Terveisin Marjatta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin kyllä :) Näin lokakuussa kesän onnet tuntuvat vähän haikeiltakin... Kohti uutta kesää!

      Poista