sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Metsään meni (mut ei haittaa)


Eilen veneen tyhjentämistä, tänään metsää. Kausihommat ja mahtavat ulkoilukelit ovat pitäneet huolen siitä, etteivät remontti- tai sisustusasiat ole juurikaan viikonloppuna edistyneet. Oikeastaan se ei edes haittaa. Kaikella on aikansa ja paikkansa, ja tänä viikonloppuna ei vain ollut jiirisahan ja maalipurkin aika. 

Puiden huminaa kuunnellessa tulin siihen tulokseen, että kirkkaina päivinä syksyäkin voi sietää. Lehdet kahisivat tuulessa. Aurinko välkehti matalalla. Minä kuljin hitaasti polkua pitkin. Pää oli tyhjä. Sydän oli täynnä. Termoskannussa oli teetä, ja kotimatkalla oli tyytyväinen olo.


Tästä tulee varmasti hyvä syksy. Remonttilista typistyi kuluneella viikolla niin, että ulkopuolisten tekemiä sisähommia on jäljellä tällä erää vain kaksi. Kun putkari ja sähkäri ovat käyneet vielä yhden kerran, loppu on omissa käsissä. Tai siis jiirisaha ja maalipurkki ovat omissa käsissä. 

Ps. Peili! Missä se peili luuraa?!

2 kommenttia:

  1. Juuri tuollainen on syksyn tunnelma :-) . Olen samaa mieltä, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Edelleen usutan sinua Jennin kimppuun, sillä se in sitkeääkin sitkeämpi hakija :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Aikansa ja paikkansa" toimii aina. Voi perustella mitä tahansa ;)
      Vielä tulee sekin aika ja paikka, kun peili löytyy.

      Poista