maanantai 24. maaliskuuta 2014

Eedenistä pohjoiseen



Aika paljon oli kukkasia. Näin totesi leffaseurana ollut äitini, joka on vankkumaton hyötykasviviljelijä. Kävimme katsomassa Eedenistä pohjoiseen -elokuvan. Dokumentti kertoo lyhyesti sanottuna puutarhasta ja rakkaudesta. Elokuva on paitsi kukkaisa myös kaunis, koskettava ja hauska. Ja minulle itselleni todella ajankohtainen, koska edessä on ensimmäinen kevät omassa puutarhassa.

En tiedä puutarhoista oikein mitään, mutta suhtaudun asiaan levollisesti. Puutarhan kanssa voi kokeilla kaikenlaista tekemättä peruuttamatonta tuhoa. Ainakin haluan ajatella niin.

Tältä puutarhassa näytti tänään, kun patsastelin pihassa miehen isot talvisaappaat jalassa. Räntäinen takatalvi teki pihasta niin märän, että jalkojen alla tuntuu suolta. Toivottavasti kevät ja aurinko tulivat tällä kertaa pysyvästi.   



Nämä narsissit ja helmililjat laitoin ulos jo ennen takatalvea. Vaikuttaisi siltä, että ne selvisivät hengissä kovista yöpakkasista. Olen aina ajatellut, että nämä ovat kertakäyttöisiä kasveja, mutta ilmeisesti kukkineet narsissit ja helmililjat voi siirtää ruukusta maahan?


Tältä näyttää eteläseinustan kukkapenkki. Nämäkin vihreät vaikuttavat selvinneen pakkasista hengissä.


Syreenipensaiden kukintaa odotan innolla. Syreeni on ehdottomasti yksi lempikasveistani. 


Syksyllä maahan kaivamani kukkasipulit ovat ainakin osittain edelleen olemassa. Tässä penkissä on sen verran tonkimisjälkiä ja papanoita, että arvelen osan sipuleista päätyneen ravinnoksi.



Enimmäkseen pihalla näyttää kuitenkin tältä. Omenapuusavotta taitaa jatkua vielä pitkään. 

12 kommenttia:

  1. Kasvun ihmettä on ihana seurata! Ja jos noissa omenapuissa onkin kova homma nyt, niin luulisi kukinta-aikana olevan aika mahtavaa teidän puutarhassa.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että olen ajatellut kukinta-aikaa jo monet kerrat. Miltä puutarhassa tulee näyttämään, olemmeko leikanneet liikaa ja kukinta ei onnistu, mille viikolle kukinta osuu... Aika paljon ajatuksia voi tulla omenapuista :D

      Poista
  2. Juu, laita vaan ruukusta sipulit maahan - syksyllä! Saavat kesän levätä esim. kellarissa, jos sellainen löytyy. Minä koen olevani kuin orava, joka unohtelee ruokapiilonsa - niin hämmästynyt olen joka kevät joidenkin penkistä nousevien sipulikasvien kohdalla, kun mitään muistikuvaa talven jälkeen ei niiden istuttamisesta ole :D
    t:Tiitiäinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellariin siis! Sellainen löytyy kyllä. Kiitos neuvosta :)

      Mulla on ainakin toistaiseksi erittäin tarkat muistikuvat sipulihommista, kun olen kaivanut tasan kerran ja kaikki samaan paikkaan.

      Poista
  3. Kukinta-aikaan omenapuissa tulee näyttämään ihanalta, silloin kannattaa olla kameran kanssa liikkeellä, jos kunta onnistuu. ylimääräiset risut kannattaa tosiaan nyt vielä poimia pois muuta et oikein puille voi enää tehdä leikkauksen jälkeen.
    Elokuussa teillä alkaa sitten omenoiden poiminta johon kannattaa varautua paljolla määrällä keräys astioita ja hillopurkkeja. Sukulaiset ovat myös tehneet mehua, kun menee puristamoon niin itse ei tarvitse kuin omenat poimia - ehkä siinä on taa hyvä talkoopäivän kohta. Kaunis puutarha ja koti, nauttikaa niistä. - seuraaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutimme viime vuonna keskikesällä, joten omenasadosta meillä on jo yhden kauden kokemus :) Sato ei ollut viime vuonna niin iso kuin pelkäsin. Meillä on niin paljon muitakin isoja lehtipuita pihassa, että osa omenapuista oli varmaankin liian varjossa. Lisäksi ne olivat jääneet leikkaamatta, joten tuuheat ylöskasvavat "tikut" eivät päästäneet valoa alaoksille.

      Jännittävää nähdä, miten puiden aika ronski leikkaaminen vaikuttaa kukintaan ja satoon.

      Poista
  4. Totta - kukkia oli leffassa paljon, kauniita monivuotisia. Kyllä niitä oli kaunis katsella ja ihailla, ehkä saamme vähitellen lisää kukkia tänne myös.

    Mutta on minullakin kukkamaa: tosin sama vuodesta toiseen. Siinä runkona on kehäkukka ja lisänä muita yksivuotisia kukkia kuten ruiskaunokkeja ja sinisilmiä ym. Luulen, että tämän perinteen toin kotoa, kun äidillä oli myös kehäkukkamaa ja joskus kukkamaa myös esimerkiksi orvokintaimista.
    Näin ne perinteet elävät, välillä melkeinpä alitajuisesti.
    T. mummu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmmmm.... muutaman vuoden päästä löydän itseni kurkkumaan ja mansikkamaan välistä ;)

      Poista
  5. Hehhe, ihan kuulin hyötykasvinvilejlijä äidin äänensävyn. :)

    Östiksen yhdellä sivulla on iso syreeniaita. Mäkin tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreeni on myös ihanan helppo. Ei vaadi mitään :)

      Poista
  6. Minä otin syreenin oksia sisälle pari viikkoa sitten ja kohta niissä on kukkia. :)
    t.Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tein saman omenapuun oksille ja odottelen kukkia. Sais kukkia jo!

      Poista