torstai 28. elokuuta 2014

Hedelmällinen melkein riita


Se alkoi eilen noin kello 19. Mies laski jälleen kerran lautasensa tiskipöydälle. Siitä oli ehkä kaksikymmentä senttiä matkaa tiskikoneelle.

- Voisitko laittaa koneeseen asti? Olen kyllästynyt siivoamaan koko ajan muiden jälkiä.
- Kyllä tässä molemmat saa tehdä koko ajan hommia. Voisitko sinä sitten mennä ulos jatkamaan sokkelin rappausta? 
- Voisin!

Siitä se ajatus sitten lähti. Kuorimaveitsi, joka minulla oli juuri kädessä, tipahti leikkuulaudalle. Takki päälle, saappaat jalkaa. Takaraivossa jyskyttävä varmuus siitä, ettei sokkeliharkkojen tasoittaminen mitään rakettitiedettä ole. Yhdellä hengenvedolla tiuskaistu lista miehelle: muista lapsen pesun jälkeen laittaa rasvaa kuivurissa on puhtaita pyykkejä hillopurkit pitää pestä huolellisesti ennen käyttöä niitä on lisää Prisman kassissa viikkaa ikkunapenkiltä jo koneesta tulleet pyykit.

Menin ja tasoitin. Välillä tihutti vettä, muttei kuitenkaan häiritsevästi. Se oli oikeastaan mukavaa. Kosteassa ilmassa on helppo hengittää. Mies kävi välillä katsomassa edistymistä - ei kuitenkaan kommentoinut. Sitten hän palasi taas sisälle, josta kajasti lämmin valo. Sellaista keltaista valoa on mukava katsella ulkoa.

Oletteko huomanneet, kuinka juhlissakin miehet hiipsivät aina pikkuhiljaa ulos? Kävelevät sillä tavalla verkkaisesti mutta päättäväisesti kohti ulko-ovea, pois juhlahuoneiden vilinästä ja kuhinasta ja siitä tunteesta, joka tulee, kun tiedostaa emännän tarvitsevan apua kaikkien likaisten kuppien ja kippojen kanssa, eikä oikein tiedä, miten ja millä tavalla emännän keittiössä pitäisi ja saisi auttaa. Joku kantaa miehille lisää virvokkeita ulos.

Olin niin kauan ulkona, että tuli pimeää. Minä olen tasoituslastan herra, muut kerätköön astiat! Mies toi työvalon.

Sitten laastiseos alkoi muuttua liian jäykäksi. Työstöaika oli lopussa. Palasin sisälle. Lapsi nukkui, omenat olivat matkanneet kuorimaveitsen luota hilloksi purkkeihin, pyykkikone oli jälleen ladattu.

Maassa rauha, kaikki hyvin. Minä osaan tasoittaa, hän tekee hyvää hilloa. MOT.   

- Olisin kyllä laittanut myös luumuja hilloon
- Nyt nukkumaan

14 kommenttia:

  1. Voi, mä ymmärrän! Joskus vähän läikkyy, mutta kyllä se taas siitä. Välillä on hyvä vaihtaa osia.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että osien vaihto on tavallaan jo tapahtunut sillä tasolla, että mies osaa kaikki "mun työt". Melkein kaikki miehet taitavat nykyään osata? Sen sijaan omat taitoni ovat jälkijunassa - en osaa kaikkia miehen töitä. Mutta opettelen, opettelen!

      Poista
  2. Pystyn niin eläytymään tähän; samanhenkisiä keskusteluja on käyty meilläkin! Huojentavinta on ollut ymmärtää, että toista harvoin voi muuttaa - itseään ja omaan suhtautumistaan sen sijaan voi, paljonkin! Ja välillä toki loppuu ymmärrys just siinä kohtaa, kun on itse juuri hinkannut keittiön siistiksi ja kiiltäväksi, niin toinen tulee ja laskee niille sijoilleen kaiken rasvaisesta voiveitsestä tyhjään oluttölkkiin ja mennessään jättää vielä kaapin ovet selälleen...Maaaargggh! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, omaa toimintaansa ja ajatteluaan on paljon helpompi muuttaa kuin toista. Mutta helppoa ei ole toki sekään :D

      Poista
  3. Hienosti hoidettu!
    ps. Mä en tiennyt että talo on kuulunut omenakauppiaalle. Ymmärrän hyvin tuskan muutamasta omenapuusta luopumisesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, talon historian "painolasti" puoltaa puiden säilyttämistä. Jokunen saa kyllä mennä, ei voi mitään.

      Poista
  4. Hyvin selvitetty ja ihanasti kirjoitettu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Näinkin harmittomasta selkkauksesta on tietysti helppoa kirjoittaa. Monet varmasti ajautuvat tosi pahoihin ristiriitoihin raksa-aikana, eikä sellaisista tilanteista varmaankaan olisi helppoa kirjoittaa tai puhua. Olemme onnekkaita, kun riidat ovat "julkaisukelpoisella" tasolla :D

      Poista
  5. Miten fiksuja te olettekaan! Tyynen viileästi vaihdettu hommia! Well done.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jees, mä olen fiksu! Ja mies on paitsi fiksu myös sovitteleva luonteeltaan :)

      Poista
  6. :-D , voi Suvi ei edes vuodet muuta tuota. Olen juuri maalannut ikkunalautoja :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, mukavia maalaushetkiä! Nyt onkin pitkästä aikaa poutaisempi jakso.

      Poista